Kodareiden kevätkausi 2018 on taputeltu ja huomenna aloitetaan kesäkausi leireillen! Hieno ja ihana kausi takana jälleen kerran <3

Tämän kevään uutuuksiamme olivat Snellman kesäyliopiston kanssa yhteistyössä järjestämämme opeta koodausta -webinaarit, uusi Ilvestien Tampereen toimistomme ja sen myötä  yhteistyön aloittaminen tiedeopetusta tarjoavan Tiedekan kanssa, Tekesin innovaatiosetelillä toteuttamamme Kodareiden aika-avaruusseikkailudemo sekä Hämeenlinnan kurssimme, joiden opettaja, yhteistyökumpanimme ja Koodi elämästäni -blogia pitävä Marika Könönen naputteli alle laveamman fiilistelyn ensimmäisestä kaudestaan kanssamme :).

Marika-ope fiilistelee

Ensimmäinen kauteni Kodarit-opena omia ryhmiä opettaen on takana. Päällimmäisenä mielessäni ovat onnistumisen tunne, omien pelkojen voittaminen sekä tuntien aikana koettu superinnostava oppimisen ilmapiiri. Joka kerta koodaustuntien jälkeen olin täynnä iloista energiaa, vaikka olisin tullut toimistolle jo päivästä vähän väsähtäneenä. 

Siitä on kohta vuosi, kun huomasin ohjelmoinnin opetussuunnitelmassa ja kirjoitin ensimmäisen blogikirjoitukseni aiheesta – Miten lapsia opetetaan koodaamaan. Hyvin pian tekstini julkaisemisen jälkeen Kodareiden Suvi, otti minuun yhteyttä lyhyesti ja ytimekkäästi: ”tuletko meille opettamaan?” Näin alkoi matkani Kodareiden riveissä, ensin apuopettajana, jonka jälkeen sain omat ryhmäni sekä Hämeenlinnassa että Tampereella.

Saatan löytää tästä aiheesta oman elämäntyöni” – lukee edellä mainitun artikkelini lopussa ja todentotta, siltä se tuntuu vieläkin. Muistan fiilikseni keskitalvelta juuri ennen omien koodausryhmien alkamista. Olen nauttinut opettamisesta suunnattomasti ja koen sen olevan luontaista minulle. Toki paljon on vielä kehitettävää, mutta koen löytäneeni itseni uudelleen. Muistiini palautui hetki yläasteelta, jolloin autoin matematiikan opettajaa tunnilla ja neuvoin tehtävien tekemisessä luokkatovereitani yhdessä opettajan kanssa. Ympyrä sulkeutuu, nyt saan olla luvan kanssa nörtti.

Palatakseni vielä kevätkauden pariin; oli antoisaa huomata kuinka aikuiset olivat suurella sydämellä mukana lapsi+aikuinen -ryhmässä. Olin useammin kuin kerran ihmeissäni ennakkoluulottomista noin seitsemän-vuotiasta oppilaistani, jotka ryhtyivät aikuinen tukenaan ratkaisemaan tehtäviä kuin tehtäviä, oli kyseessä visuaalista lohko-ohjelmointia tai haastavampaa Python-koodausta englanninkielisessä ympäristössä.

Eikä sitä intoa puuttunut aikuisiällä oppimaan tulleiltakaan! Vedin muutamaa ryhmää, jonka oppilaat koostuivat sekä aikuisista että 12 – 15 vuotiaista nuorista ja heidän kanssaan päästiin sukeltamaan syvemmälle web-ohjelmointiin sekä tehtiin vähän enemmän perinteistä Python-ohjelmointia tekstieditorilla. Toki sen mukaan, ettei into lopahtanut liian vaikeisiin tehtäviin. Itse olen aloittanut ohjelmistotekniikan opinnot vasta 26-vuotiaana ja tiedän kuinka hankalaa oppiminen voi olla. Sen kokeneena yritän tarjota oppilailleni paremman kokemuksen ja näyttää, että koodaamisen oppiminen voi olla myös hauskaa. Sehän se Kodareiden johtoajatuskin on!

Kevään kohokohtia opetustyön lisäksi on ollut muun muassa Koodikerhon ja Nordnetin järjestämä koodausilta, jonne pääsin opettamaan. Sekä Kodareiden opetuspedagogiikan jatkojalostamista varten tehty demo uudesta oppimisympäristöstä, jota olen koodannut kevään aikana useamman tunnin verran. Käytännössä työpäiväni ovat sisältäneet koodia aina jossain muodossa, mikä on ollut tavoitteeni yrittäjänä ja voin todeta iloisena, että tavoitteeni on saavutettu.

Kodareiden kesäleirit alkavat huomenna ja syksyn aikataulut alkavat olla pian valmiina. Kodareiden ja Snellmanin-kesäyliopiston yhteistyö jatkuu; Opeta koodausta-webinaarisarja opettajille oli menestys, ensi syksynä kursseista saadaan uusintakierros, joissa minä vuorostani toimin opettajana. Suvi siirtyy opettamaan uutta kokeile koodausta -webinaarikonseptia, joka mahdollistaa perheen yhteisharrastuksen omasta kodista käsin. Eli kaikkea kivaa on tiedossa, olkaapa kuulolla.  Mutta sitä ennen, oikein rentouttavaa ja auringontäytteistä kesäaikaa!

Marika-ope, joka siirtyi kesäisempään työpisteeseen 🙂

Marika-ope fiilistelee kevätkautta 2018